Ilokas taikka Suomen Kansan Ajanwiettoja
Henrik August Reinholm (1819–1883)
- kaksi käsikirjoitusta Museovirastossa: ensimmäinen käsikirjoitus päivätty 2.12.1850
Huom! Käsikirjoitusta ei koskaan julkaistu, vaikka se oli Reinholmin tarkoitus. Syynä tähän oli se, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura piti sitä liian heikkolaatuisena.
Sisältää tietoja tanssi-, leikki- ja muusta liikuntaan liittyvästä perinteestä.
Tanssia koskevassa osassa 48 (toisessa käsikirjoituksessa 44) erillistä tanssia. Monessa kohdassa kuitenkin viittauksia muihinkin tansseihin, lisäksi runsaasti reunahuomautuksia.
Vain vähän tarkkoja selostuksia, monen kohdalla mainitaan vain nimi ja paikkakunta. Jonkin verran kuitenkin tietoja tanssien tausta ja käyttöyhteyksistä.
Vanhin suomalaista tanssia koskeva kokoelma.
Mainitut tanssit (suluissa toisen käsikirjoituksen tiedot):
Kujasilla
1. Melkutusta, Melkkuu, Melkkuria
2. Pilkistystä
3. Nelistä, Kaheksasta
4. Valkialan Hienoa t. Valkiata Hienoa
5. Sauna Maijaa
6. Piikki-tanssia
7. Heikkilää
8. Iso-Sileetä
9. Naima-tanssia
10. Voutisilla, Krämppä-Foudi, Rikas ja Köyhä vouti, Vaivaisen saattaja (taikka -saatolla)
11. Sarkaa
12. Simos Herra
13. Minuve, Minetti
14. Kiischaamaa taikka Kiischmaa
15. Beschooda
Piirissä
16. Hyvä ilta, lintuseni
17. Avatkaamme aittoamme
18. Tahtoisitko rakastaa
19. Tule meille tanssimaan!
20. Ota yksi ystäväinen!
21. Niin on sulho ringissä
22. Keskellä erää
23. Voi, petit!
24. Neitsy ryytimaassa
25. Tanssi, nätti poika!
26. Jäin yksinäni
27. Iltakuurin käymistä
28. "Rinkilaulu" Venjoella Inkerinmaalla. Tästä puuttuu vielä kaikenlaista tietoa.
29. Leikaria taikka Leikarin leikkiä
30. Hypäkkää
31. Hapanlohkoa
32. Marsyskää taikka Mansyskää
33. Leikata kauraa
34. Hyykä perju
35. Polskaa
A) Heinolan Polskaa
B) Jämsän Polska
C) Loimaalainen
D) Laukaan Polskaa
E) Koko mailman Polska
F) Läpi luikkusilla taikka Läpi luikkusien
Piirissä sekä Kujasilla
36. Pikku piikaa
37. Viikarin Vappuu, Viikarin taataa
Yhdessä jonissa
38. Engelskaa
39. Soskua, Sotska
Yksittäin
40. Tikkuristiä, Hypätä tikkuu t. tikkuristii
A) Lappalais-hyppy [Pohjois-Ruotsi]
41. Vanhaa piikaa
42. Mustalaista
Paljaalta nimeltään tunnemme
43. Kurhelan piikaa
44. Valpuria
45. Härsyä
46. Hurjatsua
47. Renseliä
48. Kasakkaa
Toisessa käsikirjoituksessa mainitaan lisäksi:
Parinaa
Venättä
Muorisilla
Savi-Kukkoa
Sapakyytäriä
Loolan taikka Luolan Polska
Tuupottelemista [Tikkuristi]
Larvaritsa
Liepon Taavittia
Sappua
Kuponaa t. Kupoa
Polskamuistiinpanoja H.A. Reinholmin kokoelmissa
Ilokas:
35. a.
Polskaa. Tavallisin kaikista hypyistä Suomessa. Sen nimi osoittaa, että se on ennen muinaan Puolalaisilta tänne tuotu taikka Suomen sotamiehiltä Puolassa opittu. Tätä nykyä on meillä monenlaisia polskia Nimeksi ovat meille tutut:
Hampurin Polska
Heinolan Polska
Jämsän Polska
Luolaan taikka Luolaisten Polska
Loimaan Polska t. Loimaalaista
Tammelan Polska
Uskelan Polska
Koko maailman Polska
35. d.
Heinolan Polskaa:
Mikä Rauman puolella kutsutaan Heinolan Polskaksi, kutsutaan Punkalaitumella Pikku Ryssäksi. Sitä hypitään näin:
Kaksi ovat päin yhteen, potkivat ja telmivät, sitte kättelevät, suutelevat, ja viimeksi lyövät korvalle toiselle ja toiselle puolelle, ja sitten taas hyppivät, kumartelevat jne.
35. e.
Jämsän Polska on kans erinomainen. Sillä on soitanto kahdenlainen.
35. f.
Loimaalaisessa ovat monta piirissä parittain, hellittävät käsiään, notkustelevat vastatusten ja käyvät taas piiriin jne.
35. g.
Luolaan Polskaa. Laukaan puolella. =Krokdansen. Sapakyytäriä, Kalvolassa.
Kaikki seisovat piirissä, kyykistäivät ja antavat vasemman jalan alitse oikian kätensä vieriäiselle, kaapaten vasemman polvensa päällitse oikian puolisen kädestä kiini ja kiertävät sillä tapaa ympäri.
35. h.
Koko maailman polskassa hajoaa piiri yhdestä kohtaa ja yks' (päämies) johdattaa koko rivin kiertymään sinne tänne moniin mutkiin.
Kaikenlaisessa Polskassa on muistettava, että rahat pitää oleman helisemässä plakkarissa ja kello-ketjut roikkumassa. Erittäin pitää vielä mainita:
35. j.
Läpi luikkusilla taikka Läpi luikkusien; Karjalan puolella. Entisten Ruotsalaisten Viki-Vaki.
Läpi luikkusilla käydään, koska Polskassa piiri eroituu ja viimeinen alkaa käydä kyykistää etummaisten käsien alitse ja koko juoni jälestä, niin että kaikkie viimeinen kiertyvät ikään kun kerään.
Seuraavat liitetty Ilokkaaseen:
35. m.
Längelmäen:
myös kaksittain, miehen oikia, tytön vasempi käsi pitkällään pistetyt, toiset kädet likitysten, t. että seisovat vinovastassa (emot[?]) keskenään. Se polska hitaasti liikkuu ympäris, ja molemmat heittävät jalkojansa korkialle.
35. n.
Polska. Tampereen puolen:
enim. kaksitellen kieppovat ympäri myötä päivän, pojan (ja välisten molempain) oikia käsi toisen kainalon alla.
35. o.
Tammelan polska (Lohjalla), Askel-polska (Tammelassa):
lyhemmältään pitävät käsistä kiini. Kaks. t. 4 henkee. Ympäri kierrettyä, seisatetaan keikkailemaan (? figurera, battera på ett ställe) ja kierretään sen perestä taas toiselle puolelle.
35. p.
Vihdin Koko maailman polskassa "erkaantuvat" toisistansa rinkiläiset.
35. q.
Koko maailman polskassa, Lieto [?], ovat kaikki isossa piirissä. Kaks menee sisälle, pläiskyttävät käsiä ja kiertävät ympäri ympäri kädet takaristissä.
35. r.
Tammelan polska, Vihdissä
Kaksittain. Loiskivat kädet puuskassa ja käsiään näytellen, pyörivät ympäri yhden pyräyksen eli pari, ...[?]vat toisistain kädestä kiini ja alkavat uudestaan.
35. t.
Tiputustusta t. Tiputipu, Pirkk.
Enparig polska, der begge svänga omkring som vanligt, men dansande på tårna.
35. u.
Polska ?
Pohjalainen varpaillaan tölmäyttää, keikauttaa sitä tassukkaa; Hämäläinen (Hämäläistä) keikotellen kädet pitkällään hajallaan semmosta hylpytystä ja ty(r)skävät: hei lulla...
35. v.
Polska, Rovaniemellä.
Kaks yhdessä. Molemmat pitävät korotettuin käsin toinentoisen kourasta kiini
377 b.
Heinolan Polskaa.
Mikä Rauman puolella Heinolan Polskaksi kutsutaan, on Punkalaitumella Pikku Ryssää. Sitä hypitään näin:
Kaksi ovat päin yhteen, potkivat kädet puuskassa ja telmivät. Sitten kättelevät, suutelevat ja viimeksi lyövät toinen toistaan korvalle (taikka ovat lyövinään) toiselle ja toiselle puolelle, ja sitten taas hyppivät, kumartelevat, pyörittelevät ympäri jne.
377 d.
Joka pojan taikka Oman pojan Polska, Säkjärvellä.
Piirissä ollaan myös parittain. Kääntyen ensin oikian puoleista vieriäistä päin notkustelevat hetken aikaa; sitten taas hypittelevät vasemman puolisia vieriäisiänsä ja niitä pyörittäissä jäävät seisomaan niitten vasemmalle puolelle niin että he viimein myötäpäivään joutuvat vaeltamaan piirin yltympäri.
377 h.
Rovaniemi:
Kolmikannasta
2 -
4 - k -
Konsten var att stå på ena foten, då den andra fördes omkring [?]
377 i.
"Kolmen askeleen polska". Myreen samt i Messuby.
377 j.
Hampurin polska Iitissä näin: Kullaki miehellä on 2 neitoa. Kaikkiaan ovat esim. 5 semmoista paria taikka usiampi, toiset nurkissa, yks erällään keskellä laattiaa. Keskiseisoja mies menee ja kiertää äärimmäisen neitoa ja sen perästi vastaäärimmäisen neitoa, asettuu laattian keskelle ja sivun niitä kumpaistaki käsistänsä kiin. Ne kiertävät sitten yhdessä ympri. Ne toiset 2 miestä, jotka jäivät toisen neitonsa kansa, kiertävät yhdessä ympäri. Tätä keskimies tekee myös toisten äärimmäisten kanssa. Sitten hän samalla tavalla alka kiertää äärimmäisten miehiä. Silloin ne kahdet kummallaki puolella jääneet neidot lähimmäisten paritten kanssa, siis 5 yhdessä, kiertävät ympäri kiivaasti, sillä nyt kun on miehet tulleet yhteen hyppy enemmän kiihty. Jokainen mies neitonensa menee vuorostansa keskeen.
378 a.
Tammelan polska. Kiikkalassa kumminki tavallinen. Tässä on aina 2 henkeä. Pitävät ojennettuin käsivarsin toinen toisesta kädestä kiini, päänsä niin paljo kuin mahdollista ulospäin, mutta jalat hyvin likitysten. Jalat ei nosteta lainkaan vaan siirretään hyvin vikkelästi ympäri kieritellessä. Pääasia tässä on, että pikaisesti viipotetaan ympäri.
378 b.
Hypäkkä, Rautalammilla ja Pohjan maalla.
Koko joukko on typikässä moneen koukkuun, keräytyy (kokoutuu) piiriin, seljät sisällepäin, ja mätkivät ympäri, eroutuvat taas ja taas yhtyvät, ja viimein ollaan piirissä.
378 g.
Halikon hyssy. Halikossa taikka Uskelan polska.
Kaksittain kiertävät ympäri semmoisilla askelilla, että ensin on kaks lyhyvätä, sitten yks pitkä. Välisten taas menevät oikiaölle sekä vasemmalle kättä laattiaa, niink. Engelskassa (Anglesissa) aivan samanmittaisilla askeleilla, polviaan notkustellen ja käsivarsiaan värähtäin.
Muita muistiinpanoja
35-42 3.
71.
Noposta l. Nopolaista (Saarijärvi) af. stud. Kekoni (?) som bor med Schantz.
Partals polska. Hålles i handkrokarna och batteras mot hvarandra så att hvardera först slår 2 batteringsslag mot vänstra foten och därefter mot den högra, och sedan mala omkring med långt utsträckta händer och närslutna fötter i god fart: Detta repeteras.
73.
Iso polska
Valkeala - Jyväskylä
Kaksin parin vastakkain, yksi poikkipuolella. Monenlaisia taivutuksia. Kiitetään kauniiksi.
74.
Polska
Fin polska ngt egendomlig. Enligt Olga Hofsberg [?] berättelse ungefär så: pojken går omkring tösen [?] utan att ens fuka henne vid handen ...
75.
Kiverä-polska Kuopio
Kaksittain. Poika vuorottain toisella ja toisella jalallansa taikka paremmin kantapäällänsä pyörii paikallansa, toista jalkansa heitellen. Tyttö käsikkähä miehestä, mutta kädet pitkällänsä ja kiverässä juosta pipertää ja lieputtaa hänen ympärinsä.
76.
Tasapolska Halikko.
Ostform från början, men så att ända till ett tretal [?] allt aflägsnare fukar i armarna. De rimersters [?] fötter komma under svängningen i fasa.
77.
Polska
Att byta om korslagda armar bak...[?] i par-polska heter: Kainalosta ympäris. Halikko
79.
Peukalo-polska Ilmajoella. Hellgren.
Partals vandras omkring rummet efter hvarandra. Kavaljeren håller dervid damen till venster om sig. Vid en klappning skiljas paren, damerna och kavaljererna gå åt olika håll, och förena sig åter. Rång med scéne. Scenen försiggår icke på öfligt [?] sätt, utan så att kavaljer och dam avancerande om hvarandra med turvis lyftad högra och venstra hands tum.
81.
Tuhkasäkki Töfsala = Qvarndans, Russ...[?]
Kädet 2n ristissä. Kierrellään ympäri nostettuin kätten alitse kumpikin järkähtämättä paikaltansa. kuudesta kiertämisestä jo tavallisesti välttää. Viktor.
84.
Lehtimäkeläistä, Karstula
ord och melodi
Rinkitanssi. Ei paritt. Kädet = juustopolskassa. Sekä ei hajoitettuina niink. isossa polskassa.
85.
Porlammin polska
Olander 1882
1. Ensin 2. vastatustasten käsistään kiinni kiertävät kahteen puoleen joksein kovaa vauhtia.
2. Sitten toiset 2. Ne 4 yhtyvät, panevat kätensä ristiin. Kiertävät
3. sekä tarttuvat kiinni ...[?] kiertämään
4. lopuksi 2 ensim. päättävät (Nr 1)
89.
Något slag af Polska i landet bar eller bär namnet Hämäläistä. (Loim.) - Denna är äfven känd i Ulvila: Hypätään parittain niin että ensin hypätään päin ja sitten kierretään, mutta hyvin hiljasti eikä semmosella melskinällä kun polskassa muutoin on tavallista.
Hämäläistä, Längelm.
4 henkee. Kiekotaan ensin, hajotaan, vahetetaan vaimoja, mitä väliinkin annettanee. Ehtimisen sitä 3 kertaa tehdään, sitten taas lyödään piiriä.
90.
Porlammin polska (Theolagen Jusslin) = Juustopolska.
Stor ring, i ringen för gången 4 personer - troligen 2 pojkar , 2 flickor - , hvilka tills. dansa juusto-polska, och, efter det svängt åt höger och venster, afgå tvenne i sender till stora ringen, så att 2 stanna inne, 2 nya perss. på nytt tillkomma.
92.
Polska. Lohjalla
Kolme eri laia ilman eri nimetä. Yhdessä näistä 3 hyppiää, jotka sivuvat toisaan ranteista ja kiertävät ympäri.
93.
Heikkosta. Längelmäki. Melodi finns.
Lär vara polskartad. 3 personer. Först ring, sedan dansdefilé [?] om hvarann såsom i engelska. Sist lär åter vara ring.
94.
Pornäsin polska (sagd och dansad af stud. Schöneman)
På tu man hand. Svängning; derefter stadna hvardera och göra djup bokkning för hvarandra, hållande hvarandra med i rund båge höjda armar.
96.
Polska. Askola.
blott 2 och 2 i ring med hvarandra.
Bröllopsdans börjar med sådan tumanhands polska, att de svänga om först med ena händerna, sedan med andra händerna. Detta kallas ensitanssi.
98.
Polska Virtoilla: joka tahdin lopulla kukin hypähti.
99.
Hollolan polska (Löjtnant de Mathis)
KUVA
x, y och z äro herrar som hafva 2 damer hvar
Mellersta kavaljeren figurerar först med damerna i a och gör tur med dem, samt svänger i polska om dessa begge. Derefter lika... [?] med damerna i c, och sist med kavaljererne i d. Efter detta afgår mellersta paret till yttre platsen. Allt gåt i fort och liflig pålsktakt och fort.
104. a)
Hollolan polska (?)
meddelad af Agathon Meurman såsom den af R. Fieandt visades och trol. således [?] i Hollola och Padasjoki var bruklig.
De dansande äro 6, 3 kavaljerer tvenne damer hvar. De ställa sig så:
KUVA
e figurerar först mot i, derefter mot a, hverpå han i ring svänger om dem. De öfriga svänga afven om hvarann i tvenne partier: bcf och dgh. Sedan efter detsamma med egc, abd, hif. Slutligen figurerar e mot d och f. Under det desse svänga om, dansa alla flickorna antingen i ring omkring dem, eller klappa de oftare i händerna.
105. d)
Hollola Polskan.
Kavaljerer tager 2 damer. De 4. Kavaljj med damerna uppställde ss. quadrille. En kavaljer gör figur ena visavisets damer och båda visaviserne svänga efter hans återkomst om sina damer. Detta tillgår så, att han tager sina damer under armarna om lifvet. Slutligen taga alla kavaljerer hvarann lika under lifvet och svänga om, hvarunder damerna gå i ring omkring och klappa ihop händerna. (Förmodas vara rask dans!?)
110.
Jämsän polska = Hollolan i det närmaste. (... [?]). Då kavaljererne till sist dansa ring, hoppa flickorna omkring och klappa händerna. [Kuva yhdeksiköstä, jossa kolme poikaa keskellä ja kuusi tyttöä reunoilla.]
111.
Oulun polska
2 damer och 2 kavaljerer taga hvarandra korsvis eller i ostform och svänga, först med- sedan motsols, hållande först venstra, sedan högra handen på närmaste dams skulden. Atm. off. Lauriz.
112.
Jämsän polska.
1. Ring partals
2. Mennään "rihtiin" (=kujasilla), damer svänga i tur hvarje motstående kavaljen och egen [?].
3. lopetetaan ringissä.
113.
Ylisatakunnan Riitapolska, Mauri
Seisotaan. Lyödään käsin yhteen 3 kertaa. Seisotaan höristetään nyrkkiä 3 kertaa. Seisotaan. Viitataan tygö. Viimein kierretään. Sitten kun kukin kumppaninsa kanssa on kiertänyt näitten 4n viimeisen tahdin, sitten he jakavat sen ja menevät toisen kumppanin kanssa samoin.
114.
Riitapolska. Mouhij. - Birkk. Mauri
I ring, men partals. Tvärstadna kavaljeren vänd mot sin dam, hvarvid de först höta knytnäfvarna af hvarann, derefter åter höta knytnäfverna och stampa tillika, sist vinka till sig med högra hand nästa parets dam (kavaljer), samt svänga om så att kavaljeren avancerar till följande dam, damen till föregående kavaljer och så vidare runtomkring.
115.
MarschPolska i Jalasjärvi (L. Lindelöf)
virkatanssi den först, den sist poikains...rinki. Vid flutet ef bröllop går man i ring (således ... [?]) sålunda att paren hålla hvarandra om halsen samt hvilka [?] hålla andra händer på föregående parets axlar.
116.
Valét-dansen i Föglö
Hausen, R. Anteckn. under forskn.resa 1871. ...[?] 1873. sid. 72
Allhelgonetid. Först på vanligt sätt, sedan valet-polskan: Alla fattade hvarann i hand och dansade ring. En af dersom skulle flytta ingick derefter i ringen och valde ...[?] en af motsatta könet, med hvilken han (hon) lifligt svängde kring, hvarefter togs en följande, och så ringen igenom.
Sedan inträdde en annan flyttande i ringen och gjorde på samma sätt som föregående ... så sväng om med hvarje af motsatt kön. Måltid bestods ej, blott litet brännvin och brännvinsbröd.
120.
NrkkiPietari Akaassa:
2 suutasuukhi. Häristivät k. härsysä ja sitten kohottiva nyrkkiänsä.
121.
Luolajan polska
säges af några vara = Hollolan p., men andra säga sig sett den dansas i ring så att en hvar först kastar högra foten öfver grannens hand, - sedan venstra.
123.
Nyrkkipolska
Ylisatak. Mauri
Dansas först i stor ring. Efter 16 takter (se melodin) tvärstadnas med upplyftade armar, lika i snabb tur efter takten växelvis högre höjad. Åter efter en hop takter (se ... [?]) fortsättes armhöjandet, men med stampning tillika.
124.
Polska (Ilmola)
Efter vigseln ätes middag. Derefter börjar virkatanssi (-polska), så kallad den för att bruden i ordning dansar med närvarande slägtingar och vänner af manfolk och fästman samtidigt med de af qvinnfolket, eller t.ex. så att den ene bjuder upp vården, den andra vårdinnan. Efter virkapolska kommer "Kieru". Denna utföres af en stor mängd par som jemka sig ihop till en stor ring, uti hken så många par som möjligt gå in och svänga om. En hvars polsktur är fullgjord när han först svängt åt ena och sedan äfven åt andra sidan. Detta afpassas noga efter takten, så att när speman slutat en stanz, så gör han ett litet uppehåll, och börjar derefter följande, hvarvid då dansarna vidtaga sväng på ny bog.
Sedan alla slägtingar och gäster utdansat virkapolska, få nurkkurit framköra och svänga om bruden, hvarvid de hålla tacksägelseslanten i mun
129.
Koko maailman polska
Pusula.
Iso rinki; hajoo ja menee ulos ovestaki; pujottelevat ... [?] toinen toistensa käsien läpitte että joutuvat kerähän.
Kaiken maailman polskassa (Lempäälässä) sanotaan vuoron kierettävän ympäri, vuoron vastaksiin niink. katrillia.
130.
Koko mailman polska. (Lampis)
Siitä sen nimi että jokainen kun vaan tuvassa tilan saa ja piiriin pääsee häissä menee tätä polskimaan, koska kaase ottaa kruunun pois morsiamen päästä.
131.
Ristipolska. Vihti
Fru [?] Frank.
4 perss., 2 kavaljerer och 2 damer. Kors öfver sido parets händer. Åtskiljas till att svänga från armarna, sedan igen kors. (Händerna ej sås. i juustopolska.)
134.
Pyöritöspolska Pielaveellä
Kaksittain kiertävät ympäri. Sitten erikseen kumpiki kiertelee toisen ympäri yhtaikaa, taas käsistään ympäri, taas erikseen.
148.
Halikon hyssyä. Joh. Gabr. Fribom
Sen tanssin luonteesta en muuta tiedä, vaan sen kuin se sama soittoniekka sanoi, jonka soiton nuotista Herra E. Lönnberg on Halikon Hyssyn nuotin paperille piirtänyt. Hän sanoi että Halikon Hyssyä tanssataan niinkuin tavallista polskaa, sillä eroituksella ettö tanssipari reprisin muuttuessa seisoo ympärinsä menemättä ja trypyttäen jalkojansa vastusten, jonka jälkeen kiertään toistapäin ympäri menemään.
149.
Halikon hyssy
(Grefve Aug. Armfelt)
med ofullständiga noter på melodin af Halikon hyssy.
Tillgår sålunda att hvarje par dansar för sig hållande hvarandra i händerna. Det trampas ju fastare desto bättre med fötterna under det ett visst hysyhande höres, dels förorsakas af ansträngning, dels för att instämma i takt och melodi.
156.
Hölkytystä, Mikkelissä = Kylän yhteistä Ristinan pitäjässä
Hyppy josta ei muuta tietoa, kun että kaikki tähän menevät ijänvanhatki piiput suussa. Kaikki ovat parittain, ja parit niin monta että on vaikia eroittaa missä järjestyksessä seisovat. Hypyn nimi on siitä että hyppiät hölkkyvät ja lyngyttävät ensin kaksi paria yhdessä piirissä, sitten eroavat kumpiki toisistansa lyngyttelemään eri puolille tupaa muitten ympäritse ja välitse ja taas yhtyvät kaikki neljä yhdessä kiekomaan ympäri.
158.
Röngätystä: 12 par i ring. Först scen rundtom, sedan uppträder ett par i sender, hvarvid [?] kavaljerer växelvis omsvänga flickorna rundtom af egen dam. Sedan göra damerna detsamma. Sist schéne.
159.
Pippurin jauhamista
att 2 taga i händerna hvarandra och svänga omkring öfver hufvuden.
Savossa myös samalla nimellä.
160.
Myllytystä Halikossa
Kaksittain jalan nostasu alta selkänojossa (?), käsistääs vahvasti kiini pitäin kierua ympäri.
Survomista ib
Samaa, mutta sillä eroituksella, että kieriessä nostellaan jalat maasta koputellen permantoa.
164.
Tampun survomista. Halikossa.
3 paria Eri tempuissa ensin jaloillansa sotkivat ikään kuin survoisivat tamppuja, ja sitten samaa survomisen työtä noudattain käsivälistä käyvät vuorotusten.
175.
Viskaria.
Längelmäellä. Sanotaan hiljoittaisin tulleeksi Hauholta ja Hämeen linnan puolelta.
On vähä samaa laia kun Melkutus (?) eli Hollolan polska. Ollaan parittain 4 eli 8 henkeä. Ensin lyödään piiri yhteen, sitten mennään suutaukseen niink. Katrillia. Jokaisen tulee antaa oikea käsi ja ehtimiseen kättelevät.
336.
Kupparia, polska Längelm.
Kupparilla on pussi toisessa kädessä, toisessa keppi (sauva). Hän kävelee keppiänsä koputtaen ja kysyy: "Onko saunassa lämmintä?" hänen kädessänsä on joku paperin lippu t. veran tilkka, jota hän kanniskelee passinansa ympäri tupaa. Joku tään ottaa ja on sitä syövänään. Kuppari laulaa:
Kun sen kuppari kuulla sai,
että sika passin söi
Sarvensa saveen nakkas'
Kirveensä kiveen hakkas'
Kaitaposki tätä virkaa pitäköön
Kaitaposki tätä virkaa pitäköön
ja on olevinaan surullinen. Sitten taas riekastuu ja rupee jokaista hyppäyttämään. Toiselle hän antaa kepin, mutta ite pussinsa pitäin ja panee vielä pieniä kiviä ja muuta kovaa sälyä kalisemaan. Laulu:
Kuppari hyppää, jauhot tuoksaa,
Paljaat kaunat pussiin jää.
Heittäkää löylyy, hautokaa vihtaa,
Että kuppari kylpöö saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti