Eräs viime kuntavaalien uutispommeista saatiin kuulla, kun kaustislainen ehdokas vaati pontevasti, ettei kunnan enää tulevaisuudessa pitäisi myöntää rahaa tanhulle. Lausunto synnytti melkoista hämminkiä ja polemiikkia, ja sen seurauksena alettiin kaivelemaan, kuinka paljon sille tanhulle sitten rahaa on myönnetty. Ei liene yllätys, ettei kyseisillä summilla pelastettaisi minkään kunnan rahoja, kun ne eivät riittäisi edes kunnanvaltuuston pullakahvien kustantamiseen vuositasolla. Kansantanssi kuitenkin tuntuu olevan niin poliitikkojen kuin muiden julkisuuden henkilöiden silmätikkuna aina, kun siihen on sopiva tilaisuus. Vasta muutama vuosi sitten pääministeri vaati kansantanssin rahoituksen lopettamista, ja suositussa radio-ohjelmassa kansantanssille naurettiin yhdessä oikein olan takaa. Vitsi mikä vitsi.
Mikä sitten tanhusta niin mieluisan hyökkäysten kohteen? Mistä nämä hyökkääjät tai ivaajat oikein puhuvat tai luulevat puhuvansa? Tanhuun on terminä ja käsitteenä latautunut runsaasti erilaisia merkityksiä, jotka eivät ole meidän kansantanssijoiden kannalta kaikkein mairittelevimpia. Tanhu nähdään valitettavan monessa yhteydessä naiivina ja säälittävänä ilakointina, joka kuuluu menneeseen maailmaan, ja siksi sen vähättelyn ajatellaan saavuttavan suosiota suuren yleisön keskuudessa.
Reaktiona tällaiseen ajatteluun osa kansantanssin harrastajista pyrki joitakin vuosikymmeniä sitten ohjaamaan merkityksenantoa positiivisempaan suuntaan suosimalla keskustelussa tietoisesti kansantanssia tanhun sijaan. Ajateltiin, että merkitykset liittyvät sanoihin, ja sanan poistamalla myös sen negatiiviset merkitykset katoaisivat. Valitettavasti maailma on sanojen vankina, eikä yhden sanan korvaaminen toisella muuta ilmiötä muuksi, eikä niin tapahtunut tässäkään tapauksessa.
Palataan kuitenkin Kaustiselle. Sen sijaan että paikalliset tanhuajat olisivat hiljaa hyväksyneet itseensä kohdistuneen iskun, he iskivät takaisin. Tanhuajat nousivat puolustamaan toimintaansa eivätkä hyväksyneet siitä esitettyjä virheellisiä väittämiä. Sanojen merkityksiä voidaan muuttaa, jos ne yhdistetään toimintaan, ja näin tapahtui Kaustisella. Kansantanssijatkin voivat nousta barrikadeille saadakseen äänensä kuuluviin, sillä meidän toimintamme on arvokasta ja tärkeää. Ja sieltä barrikadeilta me voimme julistaa, että kaikkea pitää kokeilla, tai jos ei mitään muuta, niin ainakin tanhuja!
Tanhuviesti 60 (2), 17, 2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti